16. maaliskuuta 2011 Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB, Ruotsin ydinjätekäsittely Oy) haki lupaa ydinjätteen loppusijoituspaikan rakentamiselle Östhammarin kunnan pohjoisosassa sijaitsevaan Forsmarkiin. Hakemus luovutettiin Ruotsin säteilyturvaviranomaiselle ja Maa- ja ympäristötuomioistuimelle, jotka kummatkin toimivat Tukholmassa.

Perehdyttyään hakemuksiin perinpohjaisesti viranomaiset toimittavat lausuntonsa niistä Ruotsin hallitukselle. Ruotsin säteilyturvaviranomainen käsittelee hakemukset Ruotsin ydinenergialain perusteella ja ympäristötuomioistuin käsittelee hakemukset Ruotsin ympäristölain perusteella.

Hakemusten käsittelyyn kuuluu niiden toimittaminen lausuntokierrokselle useille muille viranomaisille, asiantuntijoille ja organisaatioille. Prosessin odotetaan kestävän useita vuosia.

Tärkeä päätös
Ruotsin hallitus tekee lopullisen päätöksen ydinjätteen loppusijoituspaikan rakentamisluvan myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä SKB:lle, mutta Östhammarin kunnalla on ainutlaatuinen asema päätöksentekoprosessissa. Kunnalla on veto-oikeus ja hallitus kysyy siltä, onko se valmis ottamaan kunnan alueelle Forsmarkiin ydinjätteen loppusijoituspaikan.

Tietoa jätteen loppusijoituksesta

Ruotsissa ydinvoimaa on käytetty noin 30 vuotta, ja käytössä on tällä hetkellä 10 reaktoria. Yksi ydinreaktori tuottaa keskimäärin noin 20 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta vuodessa. Käytetty ydinpolttoaine pysyy vähintään 100 000 vuotta erittäin vaarallisena ihmisille ja ympäristölle. Tällä hetkellä käytetty ydinpolttoaine varastoidaan Ruotsissa veden alle Oskarshamnin lähellä sijaitsevaan
väliaikaiseen varastointilaitokseen (Clabiin). Se ei kuitenkaan ole paras pitkän ajan ratkaisu monesta eri syystä.

Rahoitus ja vastuu
Ruotsin lainsäädännön mukaan ydinteollisuuden on kehitettävä menetelmiä Ruotsissa syntyvän ydinjätteen käsittelyyn. Valtio hallinnoi ydinjäterahastoa, jonne maksetaan tietty summa kustakin ydinvoimalassa tuotetusta kilowattitunnista sähköä. Se tarkoittaa, että ydinvoimalla tuotetusta sähköstä hyötyvät tahot maksavat myös ydinjätehuollosta.

Toteuttavan osapuolen ehdottama ratkaisu
Svensk Kärnbränslehantering AB, SKB, on ehdottanut, että ydinjäte sijoitettaisiin syvälle peruskallioon. Käytettyä ydinpolttoainetta on ensin säilytettävä 40 vuotta veden alla, jolloin se jäähtyy ja sen voimakkain radioaktiivinen säteily heikkenee. Sen jälkeen käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan valettuihin terässäiliöihin, jotka puolestaan pakataan kuparikapseleihin. Kapselit sijoitetaan 500 metrin syvyydessä olevaan graniittiluolaan, joka suojataan betoniittisavella. Sen on tarkoitus imeä ympäristön vesi ja suojata luolan sisältöä haitallisilta vaikutuksilta. Lisätietoja ehdotetusta menetelmästä on SKB:n sivustolla.

Toteuttavan osapuolen mukaan Forsmark on paras mahdollinen paikka ydinjätteen loppusijoitukselle
SKB teki monen vuoden ajan selvityksiä eri puolilla Ruotsia löytääkseen turvallisen loppusijoituspaikan. Vuonna 2002 se oli rajannut selvitystyönsä kahteen kuntaan: Oskarshamniin ja Östhammariin. Kesäkuussa 2009 SKB totesi Forsmarkin turvallisimmaksi paikaksi, koska alueen peruskallion ominaisuudet vastaavat parhaiten sen ehdottamaa säilytysmenetelmää. Maaliskuussa 2011 SKB jätti Ruotsin viranomaisille lupahakemuksen ydinjätteen loppusijoituspaikan rakentamisesta Forsmarkiin. Nämä viranomaiset ovat: Ruotsin säteilyturvaviranomainen ja Nackassa sijaitseva Maa- ja ympäristötuomioistuin.

Tietoa ydinjätteestä

Ydinpolttoaine on yleensä aluksi uraania, jota käytetään ydinreaktorissa. Siellä uraanin ydin jakautuu fissioreaktiossa niin, että siitä samalla vapautuu paljon lämpöenergiaa. Lämpöenergian avulla vesi kuumennetaan, ja syntynyt vesihöyry johdetaan turbiineihin, jotka tuottavat sähköä. Jonkin ajan kuluttua polttoaine menettää tehoaan ja se on vaihdettava uuteen (yleensä 1/5-1/4 polttoaineesta vaihdetaan vuosittain). Ydinreaktorista poistettavaa polttoainetta kutsutaan käytetyksi ydinpolttoaineeksi, ja se on erittäin radioaktiivista ja siksi vaarallista. Käytetty ydinpolttoaine on eristettävä ihmisiltä ja ympäristöltä 100 000 vuotta, kunnes sen säteily on heikentynyt samalle tasolle kuin alkuperäinen materiaali, josta polttoaine valmistettiin.

 

Tietoa ionisäteilystä

Ionisäteily on säteilyä, jonka energiamäärä pystyy irrottamaan elektroneja atomista ja synnyttämään ioneja.

Ionisäteilyä esiintyy ympäristössä luonnostaan ja silloin sitä kutsutaan taustasäteilyksi. Taustasäteilyä syntyy kehostamme, ilmakehästä ja maasta. Taustasäteilyn määrä on noin 1 mSv (mikrosievertiä) vuodessa henkilöä kohden. Taustasäteilyn lisäksi ihminen saa lääkinnällisistä tutkimuksista ja hoidoista, teollisuudesta ja rakennuksista säteilyä noin 2 mSv vuodessa.

Miksi ionisäteily on vaarallista?

Ionisäteilyssä on niin paljon energiaa, että se voi muokata elimistömme soluja ja vaurioittaa DNA:ta. Yleensä solut palautuvat, mutta säteily voi myös aiheuttaa syöpää. Ihmisellä, joka on altistunut yhdelle 20 mSv:n annokselle säteilyä, on 0,1 %:n riski sairastua syöpään, olkoonkin, että sairaus voi ilmetä vasta vuosien kuluttua. Suuret annokset (yli 1 Sv) vaurioittavat suurta osaa soluista, ja silloin
ihminen sairastuu akuuttiin säteilysairauteen. Yli 5 Sv:n annos aiheuttaa hyvin todennäköisesti kuoleman.

Tietoja Östhammarin kunnasta

Östhammarin kunta on yksi Itämeren saaristokunnista. Sen suurin taajama on Östhammar, joka sijaitsee 70 km päässä Uppsalasta ja 120 km päässä Tukholmasta. Kunta sijaitsee Uppsalan läänissä, ja sen viidessä taajamassa ja lukuisissa kylissä on yhteensä lähes 22 000 asukasta. Kunnassa sijaitsevat taajamat ovat Alunda, Gimo, Österbybruk, Östhammar ja Öregrund.

Östhammarin kunta sijaitsee Roslagenin rannikkoalueella upeassa luonnonkauniissa ympäristössä meren äärellä. Kunnassa on 4 000 kilometriä rantaviivaa ja noin 1 000 saarta. Kunnan alueella on yli 5 000 vapaa-ajan asuntoa. Kunnan suuri ylpeydenaihe on sen runsas kulttuurihistoriallinen perintö, johon kuuluu useita hyvin säilyneitä vallonienaikaisia tiloja ja kartanoita. Noin 2 000 yritystä luo kuntaan kasvua, ja kehitys on voimakasta. Entistä useammat haluavat muuttaa asumaan kuntaan, joten rakennustyöt käyvät vilkkaina.

 

Kunnassa sijaitsee Forsmarkin ydinvoimala, jossa on kolme ydinreaktoria sekä matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoituspaikka (SFR).

Kunnassa kysymystä ydinjätteen loppusijoituspaikasta on käyty aktiivisesti vuodesta 1995 lähtien, jolloin SKB alkoi selvittää, olisiko kunnan rajojen sisälle mahdollista rakentaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikka.

Yhteystiedot

Ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä kunnan vastaavaan henkilöstöön sähköpostitse osoitteeseen slutforvarsenheten@osthammar.se tai puhelimitse soittamalla kunnan asiakaspalvelunumeroon +46 (0)173-860 000.